Puutarhan mustaa kultaa

Haluatko puutarhaasi maanalaisen kultakaivoksen? Aloita tryffelin viljely. Tuo herkku on yksi maailman kalleimmista sienistä – sen kilohinta on nelinumeroinen.

Egyptin faaraoiden tiedetään herkutelleen tuolla jalolla eukaryootilla jo yli kolmetuhatta vuotta sitten. Maailman tiettävästi vanhin keittokirja, De re coquinaria, ohjeistaa miten roomalaiset tuon herkun valmistivat. 1700-luvulla tryffelikauppa kävi jo vilkkaana Euroopassa – Pariisi ja Lyon olivat kaupan tärkeitä keskuksia. Kun ranskalainen keittiö syntyi 1700-luvun loppupuolella tryffelit nousivat keittiön kruununjalokiviksi.

Tryffelit eivät ole pelkästään Keski-Euroopan herkkua. Bourgognetryffeli (Tuber aestivum) kasvaa villinä Ruotsin isoilla saarilla, eli Gotlannissa ja Öölannissa. Ensimmäiset tunnistetut löydökset tehtiin Gotlannissa 1990-luvun lopulla ja vuosituhannen vaihteen jälkeen saareen istutettiin kolmetuhatta tryffelisienen rihmastolla ympättyä puuta.

Bourgognetryffeli kasvaa villinä suurissa osissa Eurooppa. Englannissa sieni viihtyy erityisen hyvin pyökkimetsissä (Fagus sylvatica), kun se taas Ranskassa on lyöttäytynyt yhteen ensisijaisesti tammien (Quercus ssp.), pähkinäpensaiden (Corylus avellana) ja valkopyökin (Carpinus betulus) kanssa. Tammet ja pähkinäpensas ovat ensisijaisia kumppanipuita myös Gotlannissa, mutta siellä tryffeliä on löydetty myös pyökkien ja metsälehmusten (Tilia cordata) juuristosta.

Tryffelin kaupallinen viljely käynnistyi 1960-luvulla. Kasvihuoneissa ryhdyttiin ymppäämään tryffelisienen rihmastoa puiden juuristoihin. Pohjoismaihin taito levisi Ruotsista, jossa tryffelin tieteelliseen tutkimukseen on panostettu todella merkittävästi tällä vuosituhannella. Suomen ensimmäiset tryffelitarhat perustettiin vuonna 2006, ja Juvan tryffelikeskus on maamme ainoa tutkimuslaitos tällä alalla.

”Tryffelitaimi” on itse asiassa puun taimi, jonka juuristo elää symbioosissa viljeltävän tryffelisienen rihmaston kanssa. Viljelyprosessi on työläs ja perusteellinen. Taimet ovat huomattavasti kalliimpia kuin tavallisen puun taimet, koska prosessi sisältää runsaasti käsityötä.

Kotiviljelyyn ”tryffelitaimia” myy ainakin Kauppila, jonka sivustolta löytyy hyvät niksit ja ohjeet joilla päästä alkuun. Valittavana on joko tammi (Quercus robur) tai pähkinäpensas (Corylus avellana).

Ensimmäistä satoa kotiviljelijä saa odottaa 3-7 vuotta. Perinteisin tapa löytää tryffelit lienee tryffelisian käyttäminen. Harvalla kotipuutarhurilla kuitenkaan on sopivia sikoja, ja niillä on kuulemma ikävä tapa pistää herkut poskeensa. Siksi koirista on tullut suosittuja etsijöitä. Tryffelien etsintä yhdistetään vahvasti Lagotto romagnolo –rotuun, mutta kutakuinkin mikä tahansa koira voi oppia tuon jalon taidon. Koulutusta toki tarvitaan – runsaasti – ja harjoitusmateriaali on sangen arvokasta.

Jos omassa puutarhassa on yksi ”tryffelipuu” niin pärjää varmasti hyvin ilman sikaa tai koiraa. Tryffelit kypsyvät myöhään syksyllä, joten puun alta voi toiveikkaana kaivella herkkuja ihan hakuammuntana, käsin. Tällaista toimintatapaa suunnittelen ainakin itse käytettäväksi sitten, kun vastikään istuttamani, rakkailta ystäviltä lahjaksi saatu pähkinäpensas on päässyt tuottoisaan ikään.

Kuvat: Wikimedia Commons

Leave a Reply