Staude des Jahres 2014

Vuodesta 2001 alkaen Saksan perennaviljelijöiden yhdistys (Bund deutscher Staudengärtner) on valinnut vuoden perennan. Yhdistys ei rajaa valintaansa yhteen yksittäiseen kasviin, vaan kääntää aina fokuksen kokonaiseen sukuun. Tämänvuotinen perennasuku on varjohiipat (Epimedium – sockblomma).

(kuva: BdS)

(kuva: BdS)

Varjohiipat kuuluvat happomarjojen sukuun (Berberidaceae), joten niiden kenties tunnetumpia ”serkkuja” ovat happomarjat (Berberis) ja mahoniat (Mahonia). Suomalaisissa puutarhoissa yleisimpiä varjohiippoja lienevät alppivarjohiippa (Epimedium alpinium) ja tarhavarjohiippa (Epimedium x rubrum).

Epimedium alpinum - alppivarjohiippa (kuva: Wikimedia Commons)

Epimedium alpinum – alppivarjohiippa
(kuva: Wikimedia Commons)

Epimedium x rubrum - tarhavarjohiippa (kuva: Wikimedia Commons)

Epimedium x rubrum – tarhavarjohiippa
(kuva: Wikimedia Commons)

Varjohiipat kukkivat keväällä, touko-kesäkuussa. Pieni terttumainen kukinto on soma, mutta varjohiippojen ensisijainen koristearvo on – ainakin minun mielestä – lehdissä. Herttamaisten lehtien sävy vaihtuu vuodenajan mukaan, ja lumen alla lehdistö saattaa jopa selvitä talven yli.

Epimedium x rubrum - tarhavarjohiippa (kuva: Wikimedia Commons)

Epimedium x rubrum – tarhavarjohiippa
(kuva: Wikimedia Commons)

Epimedium grandiflorum - idänvarjohiippa (kuva: Wikimedia Commons)

Epimedium grandiflorum – idänvarjohiippa
(kuva: Wikimedia Commons)

Epimedium alpinum - alppivarjohiippa (kuva: Wikimedia Commons)

Epimedium alpinum – alppivarjohiippa
(kuva: Wikimedia Commons)

Nimensä mukaisesti varjohiipat viihtyvät puolivarjossa tai varjossa. Ne sopivat oivasti maanpeittäjäksi, perennapenkkien reunustoille tai kivikkoryhmiin. Kasvualustaksi varjohiipat haluavat tuoreen, runsasravinteisen ja humuspitoisen maan. Paikalleen vakiintuneena ne kestävät jopa lyhytaikaista kuivuutta.

Varjohiipan saksankielinen nimi, ’Elfenblume’, juontuu kasvin sirohkosta ja keijukaismaisesta olemuksesta. Ulkonäkö kuitenkin hieman pettää, koska sekä lehdet että kukkavarret ovat aika jykeviä.

Tämä kasvi on myös oiva esimerkki siitä, että kasvinimiä ei parane mennä kääntämään sanakirjan avulla. Suora käännös saksasta nimittäin väittäisi että vuoden perenna on keijunkukka (Heuchera – alunrot). Kasvien tieteellisten nimien käytössä on siis vissi pointti – se ei ole hienostelua.

Heuchera x brizoides - tarhakeijunkukka (kuva: Wikimedia Commons)

Heuchera x brizoides – tarhakeijunkukka
(kuva: Wikimedia Commons)

Heuchera michranta 'Palace Purple' - purppurakeijunkukka (kuva: Wikimedia Commons)

Heuchera michranta ’Palace Purple’ – purppurakeijunkukka
(kuva: Wikimedia Commons)

Varjohiippakuriositeettina kerrottakoon se, että esim. Tiede-lehden artikkelin mukaan Milanon yliopiston tutkimukset ovat osoittaneet, että eräs varjohiippa (Epimedium brevicornum) on jopa Viagraa tehokkaampi hoito erektiohäiriöön – vähemmillä sivuvaikutuksilla. Kasveista on siis moneksi!

Leave a Reply