Årets stude 2014

Myös Norjan puutarhaliiton perennajaosto valitsee vuoden perennan.  Vuonna 2003 alkanut perinne on vuosittain nostanut parrasvaloihin sekä tuttuja että hieman tuntemattomampia kasveja. Valinta on aina osunut yksittäiseen lajikkeeseen ja viime vuonna tuon ”arvonimen”  sai koristekastikan (Calamagrostis x acutiflora) Overdam-lajike.

Tänä vuonna vuoden perennaksi valittiin lajike, jolle en ahkerasta salapoliisityöstä huolimatta löytänyt täysin varmaa suomenkielistä nimeä. Tuo ”mysteerinen” lajike on Corydalis omeiana, eli joku kiurunkannus (nunneört). The Plant List’in mukaan kyseessä on safiirikiurunkannuksen (Corydalis flexuosa – pandanunneört) alalaji (subsp.) tai muoto (f.).

Oli miten oli…

(kuva: stauder.net)

(kuva: stauder.net)

Kiurunkannukset ovat unikkokasveihin (Papaveraceae) kuuluvia kasveja, jotka kukkivat sangen aikaisin keväällä.  Kukinnon värissä on mistä valita. Lajikkeesta riippuen terttumaiset kannukselliset kukat ovat valkoisia, keltaisia, puna- tai lilansävyisiä – tai sinisiä, kuten vuonomaan vuoden perennassa.

(kuvat: Wikimedia Commons)

(kuvat: Wikimedia Commons)

Erään arvovaltaisen lähteen mukaan sinikukkaiset kiurunkannukset olivat aikoinaan erityisen arvostettuja, koska niiden kasvattaminen oli vaikeaa ja elinikä lyhyt.  Nykyisin sinikukkaisia kiurunkannuksia löytyy laajemmin, eikä niiden hoito ole muunvärisiä vaikeampaa. Tästä saamme kiittää kiinalaisia ja kolmea brittiläistä kasvitieteilijää.

Corydalis omeiana  (kuva: obp.no)

Corydalis omeiana (kuva: obp.no)

Suomen luonnossa kasvaa kolme lajiketta: jalokiurunkannus (Corydalis nobilis), pystykiurunkannus (Corydalis solida) ja hentokiurunkannus (Corydalis intermedia). Jalokiurunkannus on viljelykarkulainen. Pystykiurunkannusta löytyy myös monesta  puutarhasta, kuuluuhan se perinnepihan vanhimpaan lajistoon. Hentokiurunkannus on rauhoitettu entisten Oulun ja Lapin läänin alueella.

Jalokiurunkannus (kuva: Luotoportti © Jouko Lehmuskallio)

Jalokiurunkannus (kuva: Luotoportti © Jouko Lehmuskallio)

Pystykiurunkannus (kuva: Luontoportti © Jouko Lehmuskallio)

Pystykiurunkannus (kuva: Luontoportti © Jouko Lehmuskallio)

Hentokiurunkannus (kuva: Luontoportti © Jouko Lehmuskallio)

Hentokiurunkannus (kuva: Luontoportti © Jouko Lehmuskallio)

Puutarhassa kiurunkannukset viihtyvät parhaiten puolivarjossa. Kasvualustaksi sopii parhaiten kalkkipitoinen ja runsasravinteinen hiekkamulta. Kovin kranttu kiurunkannus ei ilmeisesti kasvualustansa osalta ole. Nimittäin omassa puutarhassani pystykiurunkannukset kukkivat iloisesti sekä kovassa savimaassa että vattupensaiden alla – ja jopa hiekkatiellä…

Vattupensaan aluskasvillisuutta viime keväänä (valkovuokkoja, skilloja ja pystykiurunkannuksia)

Vattupensaan aluskasvillisuutta viime keväänä (valkovuokkoja, skilloja ja pystykiurunkannuksia)

Joissakin lähteissä sanotaan kiurunkannusten olevan myrkyllisiä.  Myrkytystietokeskuksen kasviluettelon mukaan se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Leave a Reply