Nyt se sitten tuli Suomeenkin

Eilen silmiin osui äärimmäisen surullinen uutinen: Suomessa on tehty ensimmäinen havainto tulipoltteesta. Tähän asti Suomi on ollut ainoa EU-maa, jossa tuota kasvitautia ei esiinny – nyt se on löydetty ahvenanmaalaiselta päärynäviljelmältä. Tautilöydös on sekä murheellinen että vakava. Kaksi kolmasosaa Suomen hedelmäsadosta on tuotettu Ahvenanmaalla, ja kaikki tulipoltteen saastuttamat hedelmäpuut joudutaan hävittämään.

Tulipolte (ruotsiksi päronpest) on Erwinia amylovora –bakteerin aiheuttama tauti, joka iskee joihinkin puuvartisiin ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluviin kasveihin. Tulipoltteen isäntäkasveja ovat muun muassa omenapuut (Malus), päärynät (Pyrus), tuomipihlajat (Amelanchier), tuhkapensaat (Cotoneaster), orapihlajat (Crataegus) ja pihlajat (Sorbus).

Tulipolte on peräisin Pohjois-Amerikasta, jossa se on ollut riesana jo yli 200 vuotta. Euroopassa ensimmäiset tautilöydökset tehtiin vuonna 1957 Englannissa ja 1960-luvulla tulipolte oli levinnyt jo ainakin Hollantiin, Tanskaan ja Puolaan. Ruotsissa ja Norjassa ensimmäiset tartunnat havaittiin vuonna 1986.

Tulipoltteen levinneisyys vuonna 2007 (kuva: Wikimedia Commons)

Tulipoltteen levinneisyys vuonna 2007  (kuva: Wikimedia Commons)

Eviran vuosi sitten järjestämässä kasvinterveysseminaarissa hehkutettiin Suomen olevan ainoa EU-maa, jossa tautia ei esiinny. Viime keväänä kuluttajia muistutettiin tiuhaan siitä, että Virosta halpoja taimia metsästävien on syytä perehtyä tuontirajoituksiin. Muistutusten tavoitteena oli estää tulipoltteen leviäminen tänne. Tätä kirjoittaessa ei vielä tiedetä mitä kautta tauti on Ahvenanmaalle tullut eikä sitä miten laajalle se on siellä levinnyt.

Tulipolte leviää saastuneiden taimien välityksellä. Saastuneen kasvin erittämän bakteeriliman levittäjinä toimivat ihmiset, hyönteiset, linnut, tuuli ja sadepisarat. Leviämisriski on suurimmillaan korkeissa lämpötiloissa ja ilmankosteuden ollessa korkea. Bakteerit lisääntyvät hyvin nopeasti ja ne talvehtivat puun kuoren alla.

Tämän voi kyllä syödä - tauti ei ole vaarallinen ihmisille... (kuva: APS)

Tämän voi kyllä syödä – tauti ei ole vaarallinen ihmisille… (kuva: APS)

Tulipoltteeseen ei ole olemassa mitään lääkettä – mitkään torjunta-aineet eivät siihen pure. Ainoa tapa päästä eroon taudista on hävittää saastuneet kasvit. Eviran varosuunnitelman mukaan hedelmäviljelmällä todetussa tartunnassa toimitaan näin:

Sairaat kasvit hävitetään mahdollisimman tarkoin juurineen. Kaadettujen puiden kannot revitään ylös, ja mahdollisesti myöhemmin ilmestyvät juurivesat tuhotaan esim. glyfosaattikäsittelyllä. Sairaiden kasvien kanssa kosketuksissa olleet materiaalit ja välineet, esim. kasvihuoneissa, työskentelytiloissa tai varastossa hävitetään tai puhdistetaan ja desinfioidaan.

Eivätkä toimenpiteet tuohon lopu…

Tulipolte ei ole pelkästään ammattiviljelijöiden ongelma. Jos tulipoltetta löytyy kotipuutarhasta, niin saastuneet kasvit on yhtälailla hävitettävä, ja samalla joudutaan todennäköisesti hävittämään myös naapurin puolella olevia isäntäkasveja. Taudin aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat luonnollisesti suurimmat ammattilaisille.

Tulipoltteen hävittämistä norjalaisessa kotipuutarhassa (kuva: Evira)

Tulipoltteen hävittämistä norjalaisessa kotipuutarhassa (kuva: Evira)

Mistä tuon vihulaisen sitten tunnistaa? Eviran kotisivulla oireet luonnehditaan näin:

Kukinnot lakastuvat ja kuolevat, kuolleet kukat kuivuvat ja tummuvat jopa lähes mustiksi, mutta yleensä ne eivät varise. Nuoret versot ja ohuet oksat lakastuvat ja kuolevat, oksat ruskettuvat ja niiden kärki taipuu alaspäin (ns. ”paimensauvaoire”). Lehtiin muodostuu nekroottisia alueita tai lehtiruoti ja keskisuoni mustuvat. Kehittyvät hedelmät ruskettuvat tai mustuvat ja näivettyvät, jäävät kiinni kasviin kuten kukinnotkin ja muumioituvat. Vähitellen tauti leviää paksumpiin oksiin ja runkoon muodostaen kuoliolaikkuja, jotka voivat ympäröidä koko oksan ja rungon. Tässä vaiheessa koko puu kuolee nopeasti. Lämpimissä ja kosteissa oloissa versoista, kuoliolaikuista hedelmistä ja kukista erittyy valkoista, myöhemmin mahdollisesti kellertyvää bakteerilimaa.

(kuva: Evira)

(kuva: Evira)

(kuva: Evira)

(kuva: Evira)

Muutkin kasvitaudit voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, joten syytä panikointiin ei ole, vaikka noita tulipolteoireita omasta puutarhasta löytyisikin. Tulipoltteen määritys edellyttää aina laboratoriotutkimuksia.

Taudin leviämistä maassamme kannattaa kuitenkin seurata. Mikäli tauti leviää omille nurkille, ja omissa kasveissa esiintyy tulipolteoireita, niin on otettava yhteyttä kasvintarkastajaan. Silläkin uhalla, että tartunta aiheuttaa rypyn naapurisopuun.

Leave a Reply