Archive for the ‘Puutarhoja’ Category

Suurkaupungin keidas

maanantai, huhtikuu 21st, 2014

Berliini on yli kolmen miljoonan ihmisen kotikaupunki. Se on tunnettu mm. lukuisista tapahtumistaan, surullisenkuuluisasta muuristaan ja suvaitsevaisuudestaan. Harvemmin Berliiniä ylistetään luonnostaan, vaikka se on yksi Euroopan vihreimmistä pääkaupungeista. Ja on tuolla kaupungilla myös oma merkittävä roolinsa siirtolapuutarha-aatteen synnyssä ja leviämisessä.

(kuva: Wikimedia Commons)

(kuva: Wikimedia Commons)

Berliinin lounaisosassa sijaitsee yksi suosikkikohteistani tuossa kaupungissa, nimittäin Botanischer Garten und Botanisches Museum Berlin-Dahlem – kasvitieteellinen puutarha ja museo. Kaupungin ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1679 keskustaan, Schönbergiin. Sitä haluttiin laajentaa, mutta siihen ei ollut tilaa, ja niinpä uusi puutarha perustettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Dahlemiin.

P1000441

Berliini kasvitieteellinen puutarha on valtava. Sen pinta-ala on 43 hehtaaria ja kasvilajeja siellä on noin 22000. Kasvimaantieteellisesti järjestetty ulkotarha kattaa noin 13 hehtaaria ja arboretum (puulajipuisto) on noin 14 hehtaarin kokoinen. Ulkoalueiden lisäksi ihailtavaa löytyy myös kasvihuoneista, joiden pinta-ala on yhteensä noin 6000 m2.

(kuva: bgbm.org)

(kuva: bgbm.org)

P1000694

Jotta kävijän ei tarvitsisi ihan summamutikassa hortoilla ympäriinsä, annetaan hänelle portilla (päivälippu aikuisilta 6 euroa) pieni kausiesite. Siihen on merkattu reitti, jota seuraamalla on takuuvarmasti katsottavaa juuri siihen aikaan vuodesta, ja kartan lisäksi esitteessä on myös hieman tietoa kauden kasveista. Tuota kutsun loistavaksi kävijäpalveluksi.

skannaa0002

Suosittelen lämpimästi käyntiä Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa, jos vain aikataulu antaa myöden.  Puutarhassa vierähtää kevyesti kokonainen päivä, mutta se on sielunhoitoa vailla vertaa. Perille pääse näppärästi julkisilla kulkuvälineillä.

Puhukoot alla olevat kuvat kevätreitin varrelta suullisen suosittelun sijaan. Kuvat on otettu touko-kesäkuun vaihteessa viime vuonna. Jos haluat etäseurata puutarhan kukkaloistoa ja tapahtumia läpi vuoden, niin se onnistuu mainiosti Facebookin kautta.

V i e l   v e r g n ü g e n !

P1000449

P1000457

P1000455

P1000468

P1000486

P1000492

P1000496

P1000504

P1000544

P1000553

P1000566

P1000587

P1000600

P1000641

P1000688

Itsehoitokohteita

perjantai, huhtikuu 11th, 2014

Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon luonnon terveysvaikutteisuudesta. Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan mieliala paranee selvästi, jos ihminen viettää vähintään viisi tuntia kuukaudessa esimerkiksi puistoissa tai käy luontokohteessa kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa. Luonnossa syke ja verenpaine laskevat lähes välittömästi. Henkisen hyvinvoinnin lisäksi monipuolinen luontokosketus voi myös estää allergioita.

Niinpä kaikki ne, joilla on oma puutarha, viljelypalsta tai piilopirtti luonnon keskellä ovat onnekkaita. Heidän tuskin tarvitsee turvautua nyt Suomeenkin rantautumassa olevaan luonto- ja puutarhaterapiaan. Mutta kun lähes puolet Suomen asuntokunnista asuu kerrostaloissa, niin kysyntää tuolle terapiamuodolle aivan varmasti on. Terapialta voi kuitenkin välttyä, jos harrastaa ennalta ehkäisevää itsehoitoa. Aina ei tarvitse mennä lähipuiston penkille istuskelemaan, koska vaihtoehtoja on todella runsaasti.

Kaupunkiviljelyä Pikku-Huopalahdessa

Kaupunkiviljelyä Pikku-Huopalahdessa

Puisto on helppo vaihtoehto, ja valinnanvaraa on ihan mukavasti. Oman paikkakunnan puistoihin voi perehtyä yksinkertaisesti googlaamalla Kaupunki + puisto – lähes kaikilla kaupungeilla on verkossa jotakin tietoa puistoistaan. Helsingin kaupungin Vihreät sylit –sivustolla esitellään laaja valikoima kävelyretkiä kaupungin puistoihin ja myös kartanopuistosta on verkossa hyvä tietopankki. Myös Tampereen kaupunki on panostanut puistotiedon jakamiseen.

Helsingin Kaivopuisto

Helsingin Kaivopuisto

Jos haluaa hieman eksoottisemman puistokokemuksen, niin kannattaa suunnata kasvitieteelliseen puutarhaan. Tietoa kaikista Suomen 11 kasvitieteellisestä puutarhasta löydät täältä.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha

Monessa kasvitieteellisessä puutarhassa on kasvihuone, jossa voi käydä ympäri vuoden. Myös Helsingin kaupungin Talvipuutarhassa voi käydä hoitamassa itseään vuodenajasta riippumatta.

Helsingoin Talvipuutarha

Helsingin Talvipuutarha

Piipahduksen siirtolapuutarhan voit suunnitella tutustumalla eri puolella Suomea oleviin puutarhoihin Siirtolapuutarhaliiton kotisivulla (ks. kohta ’Jäsenyhdistykset’). Kyllä – siirtolapuutarhaan saa mennä, vaikka siellä ei olisi omaa tai tuttavan mökkiä! Lähes kaikki siirtolapuutarhat ovat asemakaavassa kunnan yleistä puistoaluetta, ja avoimia kenelle tahansa. Palstoille ei toki saa mennä kutsumatta, mutta aidan yli voi vallan hyvin aloittaa jutustelun – viljelijät kertovat yleensä mielellään omista kasveistaan. Äläkä hämmästy jos täysin vieraat ihmiset tervehtivät sinua – ainakin omassa siirtolapuutarhassani on tapana tervehtiä kaikkia vastaantulevia. Vierailijan tunnistan hölmistyneestä katseesta.

Talin siirtolapuutarhan alkuasukas

Talin siirtolapuutarhan alkuasukas

Jos haluaa luontohoitoa muualla kun urbaanissa ympäristössä, niin kannattaa suunnata retkelle vaikkapa kansallispuistoon tai luonnonsuojelualueelle. Metsähallituksen luontoon.fi  -sivustolta löydät kerrassaan erinomaisen retkikohdehaun.

Jos metsään haluat mennä nyt...

Jos metsään haluat mennä nyt…

Yhteisöllisen luontokokemuksen saa osallistumalla järjestettyyn luontoretkeen. Ainakin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella valtaosa kuntien järjestämistä retkistä ovat maksuttomia. Pääkaupunkiseudun retkikalenterin löydät täältä. Tampereen tämänvuotista retkiohjelmaa ei ole vielä julkaistu, mutta seuraa tätä sivua. Luontoretkielämyksiä voit käydä maistelemassa vaikka Nature360:n Retkirepussa.

metsa_2

PIDÄ ITSESTÄSI HUOLTA!

Mene pihalle, puistoon, siirtolapuutarhaan, metsään, retkelle…

Tere tulemast!

torstai, elokuu 8th, 2013

Globaali tietosanakirja Wikipedia määrittelee kasvitieteellisen puutarhan näin:

Kasvitieteellinen puutarha on puutarha, jossa kasveja viljellään useimmiten tutkimustarkoituksiin tai yleisölle esitettäväksi. Kasvisto koostuu yleensä monien eri ilmastovyöhykkeiden kasveista. … Maailmassa on noin 1 400 kasvitieteellistä puutarhaa ja arboretumia, joissa käy vuosittain yli 100 miljoonaa vierailijaa.

Myönnän auliisti olevani yksi tuosta sadasta miljoonasta – kasvitieteelliset puutarhat ovat hurmaavia ja lumoavia paikkoja, ja kahta samanlaista ei löydy!

Oiva esimerkki kasvitieteellisten puutarhojen erilaisuudesta löytyy eteläisestä naapurimaastamme Virosta. Tallinnan kasvitieteellinen puutarha on nuori ja suuri – perustettu vuonna 1961 ja avattu yleisölle 1970 sekä pinta-alaltaan huimat 123 hehtaaria. Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha on vanha ja pieni – se perustettiin vuonna 1803 (ja siirtyi nykyiselle paikalleen vuonna 1806) ja on pinta-alaltaan ”vain” reilut kolme hehtaaria. Kokoerosta huolimatta Tarton puutarhan sanotaan olevan lajirikkain alue Virossa – kasvilajeja on peräti 6500.

Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa voi vallan hyvin piipahtaa päivämatkalla – mikäli ostoksiltaan ja herkuttelultaan malttaa. Puutarha sijaitsee noin 10 kilometriä Tallinnan keskustasta, Kloostrimetsassa, joka on saanut nimensä Piritan luostarista. Puutarhan vieressä nököttää Tallinnan televisiotorni.

TV-torni

Puutarhassa on huomattavan kokoinen arboretum (puulajipuisto), hurmaava ruusutarha sekä mielenkiintoiset kokoelmat mm. jaloangervoja (Astilbe), kurjenmiekkoja (Iris), leimuja (Phlox) ja liljoja (Lilium). Kesäisin puutarhassa järjestetään erilaisia teemanäyttelyitä, ja vierailla voi talvellakin, koska kasvihuoneet ovat avoinna ympäri vuoden.

Tallinna_2

Tallinna_1

Tallinna_3

Liljaloistoa

Tarton kasvitieteellinen puutarha on keidas aivan kaupungin keskustassa. Kun astuu puutarhan muurien sisäpuolelle, on kuin saapuisi omaan pieneen satumaailmaan. Erityisen upea on puutarhan kivikkotarha, joka sijaitsee keskellä aluetta vanhan kaupunginmuurin raunioiden rinteillä.

P1010470

P1010480

P1010450

 Tarton puutarha on mielenkiintoinen käyntikohde myös muille kuin puutarhakulttuurin ystäville. Puutarhan kivikkotarhassa on kesälava, jolla järjestetään erilaisia konsertteja ja esityksiä. Myös palmuhuoneessa järjestetään konsertteja – suosittuja ovat kuulemma adventin ajan konsertit. Puutarhassa on kasvien lisäksi myös lukuisia veistoksia.

P1010462

P1010460

Ei pöllömpi paikka ulkolavalle…

P1010493

Puutarhureille omistettu veistos

 

Lajinsa vanhin

tiistai, huhtikuu 2nd, 2013

Pohjois-Italian Veneton maakunnassa, Milano-Venetsia rautatien varrella (Milanosta 2 h, Venetsiasta ½ h) sijaitsee yliopistokaupunki Padova. Vuonna 1222 perustetussa yliopistossa Galileo Galilei toimi matematiikan laitoksen opettajana 1592-1610 ja 1500-luvun alussa siellä oli lääketieteen opiskelijana eräs Nikolas Kopernikus.

Padovassa on maailman vanhin edelleen alkuperäisellä paikallaan sijaitseva yliopiston kasvitieteellinen puutarhaOrto Botanico di Padova. Vuonna 1545 perustettu puutarha on Unescon maailmanperintökohde.

Kartta

Jo keskiajalla yliopistojen yhteydessä oli lääkeyrttitarhoja, mutta Padovaan perustettiin ensimmäinen todelliseksi puutarhaksi muodostettu. Puutarhan isäksi mainitaan Francesco Bonafede, joka halusi että opiskelijat oppisivat tuntemaan lääketieteelliset kasvit luonnossa – eivät pelkästään kuvista. Puutarhan alkuperäinen yleisjäsentely on edelleen tallella. Alunperin puutarhan ympärillä ei ollut muuria – se rakennettiin siksi, että pitkäkyntiset himoitsivat harvinaisia kasveja, ja vierailivat puutarhalla luvatta öisin.

South gate

Vanhin kasvitieteellisen puutarhan kasvi on vuonna 1580 istutettu palmu (Chamaerops humilis) – Goethen palmuksi kutsuttu.

Palmu anno 1585

Huikea on myös vuonna 1680 istutettu idänplataani (Platanus orientalis), jonka rungon alaosa on ontoksi kovertunut. Miehen mentävän kolon oletetaan syntyneen salamaniskusta, ja kolossa joku kuvanveistäjä on purkanut taiteellista inspiraatiotaan. Hämmentävä näky!

Plataani

Plataani_2

Plataani_3

Muurin sisäpuolella olevat kasvineljännekset ovat saaneet nimensä ko. neliötä dominoivan puun mukaan. Ginko-neliössä kasvaa vuonna 1750 istutettu neidohiuspuu (Ginko biloba), joka on siitä poikkeuksellinen, että se on kaksineuvoinen yksilö. 1800-luvun puolessa välissä nimittäin poikapuuhun ympättiin tyttöpuu. 🙂

Ginko anno 1750

Ginko anno 1750_2

Padovan kasvitieteellistä puutarha on kiittäminen lukuisista nykyisin hyvin yleisistä kasveista. Puutarhan kautta saapasmaahan ovat saapuneet mm. peruna (Solanum tuberosum), auringonkukka (Helianthus annuus), pihasyreeni (Syringa vulgaris) ja hyasintti (Hyasinthus orientalis).

P1000275

Vanha kasvitieteellinen puutarha on jo nykyisellään ehdottomasti käynnin arvoinen, jos matka vie Venetoon. Vielä huikeammaksi kokonaisuus muuttuu, kun puolentoista hehtaarin kokoinen uudisalue valmistuu historiallisen puutarhan viereen. Uudisalueen kantava teema on biodiversiteetti, ja kasvihuoneet ovat siellä jo pystyssä.

Tietovisan vastaukset

tiistai, maaliskuu 12th, 2013

Kiitos kaikille Vihertantan 1-vuotiskilpailuun osallistuneille!

Arvonnassa onnetar suosi Virpiä, jolle nyt toimitetaan Enrica Stabilen kirja ’Sisusta ulkona’.

Ja nyt on aika paljastaa tietovisan oikeat vastaukset:

 

Ketkä toivat vuohenputken Suomeen?

Yleisimmän tiedon mukaan saamme kiittää munkkeja vuohenputkesta. Joidenkin kaivauslöytöjen mukaan on kuitenkin viitteitä siitä, että jo viikingit olisivat käyttäneet vuohenputkea ravintonaan.  Myös oopiumunikko (Papaver somniferum), hullukaali (Hyoscyamus niger) ja rohtosalkoruusu (Althea officinalis) ovat kasveja, jotka saattavat olla viikinkien tuomisia, vaikka niiden tulo Pohjoismaihin on aiemmin liitetty keskiajan luostaripuutarhoihin.

Viikingit myös veivät kasveja – esimerkiksi hampun (Cannabis sativa) uskotaan kulkeutuneen Pohjois-Amerikkaan viikinkien mukana. Hamppu oli viikingeille tärkeä kasvi köysien, purjeiden, vaatteiden ja kalaverkkojen valmistuksessa.

Hansakauppiaita saamme kiittää puutarhakulttuurin tuomisesta maahamme. Heidän mukanaan meille kulkeutuivat mm. fenkoli, eli ”saksankumina” (Foeniculum vulgare), basilika, eli ”saxan minttu” (Ocimum) ja sinilupiini, eli ”saxan carvas papu” (Lupinus angustifolius).

Medeltidsmuset

Stockholms Medeltidsmuseum

 

Mikä on vuoden vihannes 2013?

Tämän vuoden vihannes on chilit. Porkkana oli vuoden vihannes vuonna 2000 ja parsakaali vuonna 2006.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden Vihannes on valittu ensimmäisen kerran vuonna 1967.

Kuva: kukkainfo.fi

Kuva: kukkainfo.fi

 

Minkä järven rannalla sijaitsee kasvitieteellinen puutarha Giardini Botanici Villa Taranto?

Giardini Botanici Villa Taranto on Lago Maggioren rannalla, Pallanzossa. Italian toiseksi suurimmalla järvellä puutarhojen ystävän kannattaa ehdottomasti vierailla myös  Borromeon saarilla. Alla pieni pätkä elävää kuvaa Isola Bellalta:

Italian suurimman järven – Lago di Gardan – rannan Gardonessa  on Giardino Botanico André Heller. Tuo puutarha tunnettiin vielä joitakin vuosia sitten nimellä Giardino Botanico Hruska – perustajansa, Venäjän viimeisen tsaarin hammaslääkärin,  Arturo Hruskan mukaan.

Gardajärven rannalta voi myös kiemurrella ylös vuoristoteitä Ferrara di Monte Baldoon, jossa sijaitsee Orto Botanico – Rifugio Novezzina. Tuossa puutarhassa. joka sijaitsee yli 1232 m merenpinnan yläpuolella, voi ihailla vuoriston kasveja – osa kotoperäisiä Monte Baldolta.

Kolmikon pienimmän järven – Lago Comon – rannalla sijaitsee Orto Botanico Villa Carlotta.

Talvipuutarhan lumoa

lauantai, tammikuu 19th, 2013

Helsingin kaupungin talvipuutarha avattiin yleisölle 1.10.1893, joten syksyllä siellä kenties vietetään 120-vuotisjuhlia.  Talvipuutarhan rakennutti kenraalimajuri Jakob Julius af Lindfors, joka lahjoitti rakennuksen Suomen puutarhayhdistykselle. Yhdistys piti alueella puutarhakoulua, mutta ajautui talousvaikeuksiin ja myi talvipuutarhan Helsingin kaupungille vuonna 1907.

Kaupunki on alusta asti kunnioittanut af Lindforsin tahtoa – kaupunkilaiset (ja muutkin kiinnostuneet) saavat tutustua talvipuutarhaan maksutta. Puolitoista vuotta kestäneen remontin takia suljettuna olleen talvipuutarhan ovet avattiin yleisölle viime vuoden helmikuussa. Jotkut vanhoista kasveista kuolivat väliaikaisessa säilytyspaikassaan, mutta monet selvisivät – ja uusia kasveja on tuotu Tarton yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta.

Talvipuutarhan lumoa voi käydä ihailemassa kuutena päivänä viikossa – arkisin (ti-pe) tosin hieman epäkiitolliseen aikaan työssäkäyvien näkökulmasta. Viikonloppuisin (la-su) talvipuutarha on avoinna klo 12-16.

Pakkaspäivänä elävän vihreän näkeminen tekee sielulle hyvää! Joulun kukkijat ilahduttavat vielä tammikuussakin, ja kausikukista seuraavaksi vuorossa olevat pääsiäisen aikaan kukoistavat pääsiäisliljat ja tulppaanit.

“No two gardens are the same.  No two days are the same in one garden.”    * Hugh Johnson *

Joskus luonto osoittaa voimansa hyvinkin julmasti

keskiviikko, syyskuu 19th, 2012

Pohjois-Italiassa, Lago Maggioren rannalla, on hurmaava kasvitieteellinen puutarha – Giardini Botanici Villa Taranto. Elokuun lopussa tänä vuonna ukkosmyrskyn keskus tuhosi kymmenessä minuutissa 30 % puiston isoista kasveista.  (Tuhosta lisää täällä.)

Kasvitieteellisen puutarhan isä oli skotti Neil Mc Eacharn, joka vuonna 1931 osti puiston ja huvilan. Hänellä oli visio. Hän halusi tehdä vanhasta renessanssipuistosta kasvitieteellisen puutarhan, joka samalla muistuttaisi häntä kotikonnuistaan. Ensisijaisesti puistoon piti kuitenkin saada runsaasti kasveja ympäri maailman.

Visionsa toteuttamiseen Mc Eacharn käytti lähes yhdeksän vuotta. Puistoon hankittiin taimia Kiinasta asti, ja osa kasveista kasvatettiin siemenistä.

Toisen maailmansodan riehuessa Mc Eacharn joutui jättämään Italian ja lahjoitti puiston Italian valtiolle. Sodan jälkeen hän palasi, ja vuonna 1952 päätettiin, että puisto avataan kaikille kiinnostuneille. Mc Eacharn kuoli vuonna 1964, ja hänet on haudattu puistoon rakennettuun kappeliin.

Giardini Botanici Villa Taranto on vuosittain houkutellut noin 150 000 kävijää. Välittömästi elokuisen tuhon jälkeen puiston pitkäaikainen johtaja ounasteli, että menee ainakin muutama vuosi ennen kuin puisto saadaan sellaiseen kuntoon että se voi taas ottaa vastaan vierailijoita. Siksi oli ilahduttavaa huomata, että puisto avataankin jo maaliskuussa ensi vuonna. Se on silloin hyvin erilainen kuin neljä vuotta sitten, jolloin tutustuin puistoon, mutta takuuvarmasti käynnin arvoinen silti, jos matka käy Lago Maggioren suuntaan.

 

Pohjoisen kukoistusta

maanantai, heinäkuu 23rd, 2012

Maailman pohjoisin kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Norjan Tromssassa. Kaupunki on kutakuinkin samalla leveyspiirillä kuin Suomen pohjoisin kylä, Nuorgam. Jos matka suuntaa Tromssaan, tai edes lähelle kaupunkia, niin kannattaa ehdottomasti piipahtaa tuossa puutarhassa. Kaupungin keskustasta sinne pääsee näppärästi bussilla, ja turistineuvonnan ystävällinen henkilökunta auttaa auliisti.

Tuota puutarhaa ylläpitää maailman pohjoisin yliopisto. Tromssassa on – kuulemma – aika paljon kaikenlaista ”maailman pohjoisinta”, kuten vaikkapa panimo ja Burger King.

Sijainnistaan johtuen Tromssan kasvitieteellinen puutarha on erikoistunut kylmien alueiden kasveihin – edustettuna on arktisia, antarktisia ja korkeiden vuoristojen kasveja ympäri maailman. Mukaan mahtuu myös Pohjois-Norjan perinteisiä koristekasveja sekä hyötykasveja. Täysin syystä BBC:n maailmankuulu spesialisti Monty Don on valinnut tämän kasvitieteellisen puutarhan omalle top 5 –listalleen.

Kuvat puhukoon puolestaan…

 

Hobittejako tuolla asuu?

torstai, kesäkuu 28th, 2012

Kaupungeistamme löytyy alueita, joilla pienet mökit nököttävät vieri vieressä. Nuo ”hobittilat” ovat siirtolapuutarhoja.

Siirtolapuutarhojen juuret ovat 1700-luvun lopun Englannissa, jossa kehittyi ajatus köyhille tarkoitetuista puutarha- ja viljelypalstoista. Laki köyhien puutarhoista säädettiin Englannissa vuonna 1819. Idea siirtyi Manner-Eurooppaan, ja sekä Tanskaan että Saksaan perustettiin köyhien puutarhoja 1800-luvun alkupuolella.

Siirtolapuutarhaliikkeen isänä pidetään kuitenkin saksalaista Dr. Gottlieb Moritz Schreberiä (1806-61), joka oli äärimmäisen kiinnostunut nuorten kasvatuksesta ja kansanterveydestä sekä niiden riippuvuuksista. Ensimmäinen varsinainen siirtolapuutarha perustettiin Schreberin kuoleman jälkeen, vuonna 1869 Leipzigiin. Tuo siirtolapuutarha muotoutui kuitenkin Schreberin kasvatusfilosofian pohjalta – pääpaino oli virkistyksessä ja ulkoilmaelämässä, ei niinkään puutarhaviljelyssä. Ensimmäiset viljelypainotteiset siirtolapuutarhat perustettiin Punaisen Ristin toimesta Berliiniin ja Lübeckiin 1900-luvun ensimmäisinä vuosina.

Suomeen siirtolapuutarhaliike tuli Tanskan ja Ruotsin kautta. Helsingissä aihe oli ensimmäistä kertaa esillä kaupunginvaltuustossa jo 1900-luvun alussa. Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin kuitenkin Porvooseen vuonna 1915. Helsingin ensimmäinen siirtolapuutarha on vuonna 1918 perustettu Brunakärr koloniträdgård, joka on vanhin alkuperäisellä paikallaan edelleen sijaitseva siirtolapuutarha maassamme. Maailmansotien välisenä aikana perustettiin useita uusia siirtolapuutarhoja, ja hiljalleen ne vakiinnuttivat asemansa tarjoten yhä useammalle kaupunkilaiselle pienen palan omaa maata.

Toisen maailmansodan aikana siirtolapuutarhoja perustettiin moneen kaupunkiin. Viranomaiset halusivat helpottaa elintarvikepulaa luovuttamalla maata siirtolapuutarhoiksi, joissa kaupunkilaiset itse viljelisivät juurikasveja, hedelmiä ja marjoja. Sotavuosina annettiin myös poikkeuslupa pitää siirtolapuutarhoissa eläimiä. Kanat, siat, kanit ja lampaat toivat siirtolapuutarhoihin täysin uudenlaista elämää.

Sodan jälkeen siirtolapuutarhojen merkitys ruokatarpeiden tuottajina väheni, ja niistä tuli ensisijaisesti kaupunkilaisten urbaaneja puutarhalla varustettuja kesämökkejä. Elintarvikkeiden viljelyinnostus on kuitenkin nostanut päätään sangen tasaisesti 1980-luvulta lähtien, kun kiinnostus puhtaita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita kohtaan on ollut kasvussa.  Samalla myös käsillä tekemisen ja palkkatyön vastapainon tarpeesta on tullut yhä useammalle tärkeää. Ei siis ihme, että siirtolapuutarhapalstat ovat tällä hetkellä hyvin kysyttyjä. Silkkaa urbaanilegendaa on kuitenkin se ”tieto” että palstan saamiseksi joutuu jonottamaan vuosikausia. Kannattaa käydä tutkimassa siirtolapuutarhojen ilmoitustauluja! Varsinkin kauden alussa ja lopussa mökkejä on yleensä myynnissä runsaastikin.

Ainakin Helsingissä siirtolapuutarhat ovat kaavoitukselliselta statukseltaan kaupungin puistoaluetta. Alueet ovat sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti arvokkaita, ja niillä on sangen pitkät perinteet. Tästä johtuen Helsingin kaupunki on kirjannut  pelisääntöjä siirtolapuutarhoille. Pelisääntöjen noudattamista valvoo kunkin siirtolapuutarhayhdistyksen hallitus.

Pelisäännöissä ei oteta kantaa siihen, mitä kasveja palstalla kasvatetaan – se on jokaisen viljelijän itsensä päätettävissä. Jotkut haluavat perennoja, jotkut pensaita ja jotkut panostavat hyötykasveihin. Joidenkin mielestä perinnekasvit ovat ainoa oikea valinta, kun taas toiset haluavat kokeilla uutuuksia. Siksi jokainen palsta on – ennemmin tai myöhemmin, ja yleensä kovan työn jälkeen – aikalailla vuokraajansa näköinen.

Haluatko lisää tietoa siirtolapuutarhoista? Käy Siirtolapuutarhaliiton kotisivuilla.

Ihmepuutarha ja sen perillisiä

perjantai, huhtikuu 6th, 2012

Maailman ensimmäinen puutarha lienee ollut Eeden, joka nykytutkijoiden mukaan sijaitsi  joko Persianlahdella tai sen alla. Riippumatta siitä, onko paratiisi tarua vai totta, puutarhataiteella on todella pitkä historia. Upeita puutarhoja oli jo antiikin aikaan – pääsihän yksi peräti maailman seitsemän ihmeen joukkoon.

Tuo ihme – jonka todellisesta olemassaolosta ollaan kahta mieltä –  oli Babylonin riippuvat puutarhat, myös Semiramiin puutarhoina  tunnettu.

Babylonian kuningas Nebukadnesar II rakensi noin 600 eaa. itselleen uuden palatsin, jonka yhteyteen perustettiin tarunhohtoinen puutarha. Antiikin aikana puutarhasta kirjoitettiin useita kuvauksia – niistä varmaan tunnetuimpia ovat kreikkalaisten Diodoroksen ja Strabon kuvaukset. Kuvausten perusteella voidaan olettaa, että puutarha oli neliskulmainen ja kooltaan puolisen kilometriä kanttiinsa. Puutarhan kastelu hoidettiin pumppaamalla vettä Eufratista. Muilta osin puutarhan kuvaukset poikkeavat toisistaan aika lailla.  Diodoros kuvasi portaittain nousevan terassipuutarhan, kun taas Strabon kuvaus viittaa lähinnä kattopuutarhaan.  Yllä olevassa kuvassa on hollantilaisen taiteilijan Marten Heemskerckin näkemys 1500-luvulta.

Babylonin kaupungin paikalla tehdyissä kaivauksissa on löytynyt kattopuutarhan jäännöksiä, jotka ilmeisesti ovat lähtöisin Nebukadnesarin riippuvasta puutarhasta. Löydökset viittaavat siihen, että puutarha todellisuudessa oli antiikin kuvauksia pienempi – 42 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Mutta kattopuutarha kuitenkin, joten nykyisessä kaupunkisuunnittelussa kovin suosituksi tullut viherrakentamisen malli on peräisin jo antiikista.

Maailman seitsemän uuden ihmeen joukkoon ei puutarhoja mahtunut, mutta Unescon maailmanperintökohteiden listalta niitä löytyy ihan mukava määrä. Tässä muutama esimerkki  mielenkiintoisista puutarhakohteista, joihin on helppo tutustua vaikka viikonloppumatkan yhteydessä.

Berliini   –   Potsdamin ja Berliinin puistot

Lontoo   –    The Royal Botanic Gardens at Kew

Rooma   –   Villa d’Este ja Villa Adriana (Tivolissa, 23 km Roomasta, helposti tavoitettavissa junalla)

Wien   –   Schloss  Schönbrunn

Missä on sinun ihmepuutarha?