Vihertantan tarinoita

Yksi maamme paristakymmenestä puutarha-alan koulutusta järjestävästä opinahjosta on Lepaa. Irwin Goodmanin ja Mauri Sariolan kotikunnassa Hattulassa sijaitseva Lepaa on nykyisin osa Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin muodostamaa kokonaisuutta. Koulutusta on tarjolla sekä puutarhatalouden ja maisemasuunnittelun tuleville hortonomeille että puutarhatuotannon ja viheralan tuleville puutarhureille. Lepaan koulutustarjontaan kuuluu myös matkailupalvelujen koulutusohjelma, josta valmistuu alan tuottajia. Opiskelijoita Lepaalla on viitisensataa.

Keskiajalta saakka Lepaalla on sijainnut aateliskartano, jolla on pitkä ja värikäs historia. Vuonna 1820 kartanon osti pietarilainen kauppias Heimburger. Kauppiaan kuoltua hänen leskensä avioitui kartanon pehtoorin kanssa. Lesken kuoltua pehtoori Packalén testamenttasi omaisuutensa valtiolle, kirjaten kuitenkin testamenttiin ehdoksi mm. sen, että ”Suomen valtio mainitulle tilalle perustaa ja siellä ylläpitää Carl Fredrik Packalénin säätiö -nimistä maanviljelys- tai puutarhakoulua”. Valtio otti kartanokiinteistön haltuunsa vuonna 1902.

Lepaan ”Mamselli”

Seitsemän vuotta myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnassa astui voimaan asetus puutarhaopiston perustamisesta Lepaalle.  Seuraavana vuonna (1910) ensimmäiset opettajat ja puutarhurit palkattiin ja niinpä Lepaa vietti 100-vuotisjuhliaan kaksi vuotta sitten. Ensimmäiset opiskelijat otettiin kuitenkin vastaan ”vasta” vuonna 1912. Itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1923, Lepaalla aloitettiin puutarhurikoulutus.

Näytemaa

Lepaan kartano on nähtävyys, jota ei kannata ohittaa, jos tuolla suunnalla liikkuu. Upeasti hoidettu puisto, ikiaikaiset puut ja iso omenatarha ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Jos suu napsaa vaikka omenasiiderille, kannattaa suunnata Lepaan viinitilan myymälään. Viinitilan tuotteita ei turhaan kehuta! Kaikki tilan tuotteet valmistetaan omista hedelmistä ja marjoista (omena, herukka, karviainen, …). Viinitilan myymälän yläkerrasta löytyy myös erittäin hurmaava pieni puutarhamuseo.

Omenatarha

Museo

Lepaalla järjestetään vuosittain ammattinäyttely – laadussaan Euroopan vanhin. Vuonna 1964 ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma kulki silloin nimellä ’Puutarha-alan Rationalisointipäivät’ ja fokus oli nimenomaan työn tehostamisessa. 2000-luvulla näyttelyn painopiste on siirtynyt vahvasti konepuolelle, mutta toki puutarha-ala on esillä laajemminkin. Lepaa 2012 –näyttely järjestettiin 16.-18.8.2012.

Näyttelyn ISOJA traktoreita…

…uutuustraktoreita…

… ja pienoismallitraktoreita.

Siirtolapuutarhaväelle Lepaa lienee ainakin nimenä tuttu Siirtolapuutarhaliiton siellä vuosittain järjestämästä puutarhanhoidon kurssista.

Tukholman puutarhamessuilla yllätyin iloisesti Ruotsin vapaa-ajan viljelyn liiton (FOR Fritidsodlingens riksförbund) messualueesta, jossa yli 30 näytteilleasettajaa antoivat kävijöille neuvontaa sekä myivät taimia ja kaikenlaisia tykötarpeita. Edustettuina olivat omat yhdistykset mm. daalioiden, alppiruusujen, palmujen, kaktusten ja ruusujen harrastajille.

Hauska kuriositeetti oli ’Skandinaviska sällskapet för insektätande växter’. Yhdistys on omistautunut erilaisten hyönteissyöjäkasvien viljelemiselle ja tutkimiselle. Vastaavanlaista yhdistystä ei taida omasta maastamme löytyä, mutta yliopistojen kasvitieteen laitokset ovat myös tästä kasvien ryhmästä hyvin perillä. Kannattaa siis käydä kasvitieteellisissä puutarhoissa bongaamassa vihreitä hyönteissyöjiä.

Hurmaava uusi tuttavuus oli myös ’Svenska Bonsaisällskapet’, jonka meikäläinen vastine lienee Bonsai-seura Kitabi Finland.

Mänty (Pinus sylvestris), pihlaja (Sorbus aucuparia), pelargoni (Pelargonium) tai kuunlilja (Hosta) eivät ole sellaisia kasveja, jotka lonkalta tulisivat mieleen kun puhutaan ruukkupuista. Mutta eihän tuota harrastusta rajoita mikään muu kuin oma mielikuvitus!

Hyviä vinkkejä ja neuvoja bonsaista innostuvalle löytyy Suomalaisen bonsai-yhteisön foorumilta.

Parvekepuutarhuroinnin vahvin ja elinvoimaisin trendi lienee tällä hetkellä hyötykasvien viljely. Kymmenisen vuotta sitten Hyötykasviyhdistys opetti meille, että porkkanoita voi kasvattaa parvekkeella vaikka ämpärissä. Sen jälkeen tulivat jokakodin yrttiviljelmät parvekkeelle tai ikkunalaudalle. Nykyisin lukuisat vihertuotteita tarjoavat ovat tuoneet markkinoille erilaisia parvekekasvihuoneita ja parvekeviljelyyn tarkoitettuja viljelylaatikoita.

Silver Line seinämallinen kasvihuone                           (NetAnttila)

Kekkilän parvekeviljelysetti

Hyvä niin, koska oman ruoan tuottaminen parvekkeella ei ole kenellekään ylivoimainen tehtävä. Ja mikä on sen maukkaampaa kuin salaatti, jonka kasvua on saanut seurata siemenvaiheesta asti, rakkaudella kasvatetut tuoreet yrtit tai itse viljellyt punaposkiset ja maukkaat tomaatit.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että parvekeviljelyyn ei tarvita sangen hintavia ”valmisvarusteita”. Ripauksella mielikuvitusta ja hyppysellisellä kokeilunhalua pääsee hyvin alkuun. Porkkanoita voi todellakin kasvattaa vaikka ämpärissä.

Parvekkeiden hyötykasvitrendi ja mielikuvituksen käyttäminen olivat hienosti edustettuina Nordiska trädgårdar –messujen ideaparvekkeissa. Monen parvekkeen sisustuksessa oli myös kierrätys kunniassa. Kyllä noilla varmaan viihtyisi…

Tukholmassa järjestettäviä Nordiska trädgårdar –messuja markkinoidaan Pohjoismaiden suurimpina puutarhamessuina. Messujen yhteydessä järjestetään useita viheralan luovuutta mittaavia esittelyjä/kisoja. Niiden toinen toistaan upeammat työt tarjoavat kävijöille huumaavan hurmaavaa silmänruokaa ja hauskoja ideoita.

Yksi  mittelöstä oli Årets idéträdgård. Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin jätettäköön jaarittelut sikseen – antaa kuvien puhua puolestaan.

Puutarhan katseenvangitsijoita ovat useimmiten näyttävät kasvit. Monimuotoisessa puutarhassa on kuitenkin sangen usein myös erilaisia kivirakenteita – käytäviä, muureja tai miksi ei kivestä tehtyjä vesiaiheita. Helsingin Messukeskuksen Kevätmessuilla oli esillä kaksi kivirakentamisen mielenkiintoista uutuutta.

Alan vanha vaikuttaja, Rudus, on juuri messujen ovella avannut verkkoon pihakivilaskurin. Laskuriin voi piirrustella kivetystä vailla olevan alueen mitat ja valita minkälaisen kivetyksen – sekä kuvioinnin että käytettävien materiaalien osalta – haluaa. Laskuri kertoo pihakivien menekin sekä myös kivimateriaalin hinnan. Valitut tuotteet voi siirtää tarjouskoriin, ja lähettämällä sen sisällön yhteystietojen kera Rudukselle – verkossa, totta kai – saat tarjouksen kokonaishinnasta, eli kivimateriaalin lisäksi myös rahdista. Sangen näppärä työkalu tarjouspyyntöjä varten, sekä varsinkin erilaisten materiaalien ja kuviointien hintojen vertailuun.

Tuoreahko tulokas kivimarkkinoilla on heinolalainen Pelkkakivi Oy. Yritys jatkojalostaa harjukiveä mitä moninaisimpiin muotoihin. Valikoimissa on kaikenlaista pihagrilleistä ja muurikivistä kiviruukkuihin ja seinätuikkuihin. Kauniista jääkauden muokkaamasta rakennusmateriaalista saa pihaan sangen luonnollista ilmettä, jos tiukka ruutukuviointi ei ole sitä ominta juttua.

Pelkkakiven tuotteita: muuri, kukkapenkin rajaus, ruukku ja taustalla pihakivetys

Pelkkakiven vesiaihe ja taustalla erilaisia kivivaihtoehtoja

Vihertantta tykkää!