Archive for the ‘Puut ja pensaat’ Category

Kolme hurmaavaa uutta tuttavuutta

perjantai, syyskuu 28th, 2012

Puut ovat äärimmäisen tärkeä elementti erilaisissa viherympäristöissä. Harmi vaan että puut usein jäävät jonkinlaisen statistin rooliin. Vaikka ne usein ovat isoja ja näyttäviä, niin niitä ei aina välttämättä edes huomata. Poikkeuksen muodostavat toki kevään kukkivat hedelmäpuut, jotka keräävät runsaasti ihastuneita katseita.

Puutarhamaailmannäyttely Floriadessa oli runsaasti erilaisia puita – tuttuja ja ennestään minulle tuntemattomia. Kolme puuta veivät sydämeni. Saanen siis esitellä nämä erittäin hurmaavat uudet tuttavuudet.

Acer buergerianum – kolmihammasvaahtera

Kolmihammasvaahtera kiinnitti huomioni, koska sen lehdet muistuttavat muratin lehtiä. Muurilan esittely- ja koepuutarhassa tätä talviarkaa vaahteraa kasvatetaan pensaana, ja se saa loistavanpunaisen syysvärityksen. Kolmisormivaahtera on myös suosittu bonsaikasvi.

Cedrus deodara ’Aurea’ – himalajanseetri

Peikkometsästä karannutta hirviötä muistuttava himalajanseetri on katseenvangitsija jos mikä. Jos sellaisen haluaa omaan puutarhaansa, niin vaaditaan malttia – taimi on kasvatettava siemenestä. Siemeniä myyvät ainakin Arboretum Mustila ja Exotic Garden.

Quercus castaneifolia ’Green Spire’ – kastanjatammi

Kastanjatammen lehdistä ei pysty suoraan arvaamaan että kyseessä on tammi. Hitaasti mutta varmasti huiman isoksi kasvavan puun taimia ei ilmeisesti saa Suomesta, mutta jos jollakin matkalla tähän kaunokaiseen törmää, niin kannattaa noukkia mukaan pari tammenterhoa…

Puutarhan mustaa kultaa

sunnuntai, kesäkuu 17th, 2012

Haluatko puutarhaasi maanalaisen kultakaivoksen? Aloita tryffelin viljely. Tuo herkku on yksi maailman kalleimmista sienistä – sen kilohinta on nelinumeroinen.

Egyptin faaraoiden tiedetään herkutelleen tuolla jalolla eukaryootilla jo yli kolmetuhatta vuotta sitten. Maailman tiettävästi vanhin keittokirja, De re coquinaria, ohjeistaa miten roomalaiset tuon herkun valmistivat. 1700-luvulla tryffelikauppa kävi jo vilkkaana Euroopassa – Pariisi ja Lyon olivat kaupan tärkeitä keskuksia. Kun ranskalainen keittiö syntyi 1700-luvun loppupuolella tryffelit nousivat keittiön kruununjalokiviksi.

Tryffelit eivät ole pelkästään Keski-Euroopan herkkua. Bourgognetryffeli (Tuber aestivum) kasvaa villinä Ruotsin isoilla saarilla, eli Gotlannissa ja Öölannissa. Ensimmäiset tunnistetut löydökset tehtiin Gotlannissa 1990-luvun lopulla ja vuosituhannen vaihteen jälkeen saareen istutettiin kolmetuhatta tryffelisienen rihmastolla ympättyä puuta.

Bourgognetryffeli kasvaa villinä suurissa osissa Eurooppa. Englannissa sieni viihtyy erityisen hyvin pyökkimetsissä (Fagus sylvatica), kun se taas Ranskassa on lyöttäytynyt yhteen ensisijaisesti tammien (Quercus ssp.), pähkinäpensaiden (Corylus avellana) ja valkopyökin (Carpinus betulus) kanssa. Tammet ja pähkinäpensas ovat ensisijaisia kumppanipuita myös Gotlannissa, mutta siellä tryffeliä on löydetty myös pyökkien ja metsälehmusten (Tilia cordata) juuristosta.

Tryffelin kaupallinen viljely käynnistyi 1960-luvulla. Kasvihuoneissa ryhdyttiin ymppäämään tryffelisienen rihmastoa puiden juuristoihin. Pohjoismaihin taito levisi Ruotsista, jossa tryffelin tieteelliseen tutkimukseen on panostettu todella merkittävästi tällä vuosituhannella. Suomen ensimmäiset tryffelitarhat perustettiin vuonna 2006, ja Juvan tryffelikeskus on maamme ainoa tutkimuslaitos tällä alalla.

”Tryffelitaimi” on itse asiassa puun taimi, jonka juuristo elää symbioosissa viljeltävän tryffelisienen rihmaston kanssa. Viljelyprosessi on työläs ja perusteellinen. Taimet ovat huomattavasti kalliimpia kuin tavallisen puun taimet, koska prosessi sisältää runsaasti käsityötä.

Kotiviljelyyn ”tryffelitaimia” myy ainakin Kauppila, jonka sivustolta löytyy hyvät niksit ja ohjeet joilla päästä alkuun. Valittavana on joko tammi (Quercus robur) tai pähkinäpensas (Corylus avellana).

Ensimmäistä satoa kotiviljelijä saa odottaa 3-7 vuotta. Perinteisin tapa löytää tryffelit lienee tryffelisian käyttäminen. Harvalla kotipuutarhurilla kuitenkaan on sopivia sikoja, ja niillä on kuulemma ikävä tapa pistää herkut poskeensa. Siksi koirista on tullut suosittuja etsijöitä. Tryffelien etsintä yhdistetään vahvasti Lagotto romagnolo –rotuun, mutta kutakuinkin mikä tahansa koira voi oppia tuon jalon taidon. Koulutusta toki tarvitaan – runsaasti – ja harjoitusmateriaali on sangen arvokasta.

Jos omassa puutarhassa on yksi ”tryffelipuu” niin pärjää varmasti hyvin ilman sikaa tai koiraa. Tryffelit kypsyvät myöhään syksyllä, joten puun alta voi toiveikkaana kaivella herkkuja ihan hakuammuntana, käsin. Tällaista toimintatapaa suunnittelen ainakin itse käytettäväksi sitten, kun vastikään istuttamani, rakkailta ystäviltä lahjaksi saatu pähkinäpensas on päässyt tuottoisaan ikään.

Kuvat: Wikimedia Commons